Tampereen kaupunki on ottanut rohkeita askeleita rakennusalan ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi. Kaupungin strategisissa tavoitteissa keskiössä ovat hiilijalanjäljen laskenta, energiatehokkuus, kiertotalous ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Nämä periaatteet näkyvät vahvasti käytännön päätöksenteossa ja hankkeissa. Mutta miten tämä toteutuu, ja millainen rooli One Click LCA -ohjelmistolla on osana tätä prosessia?

Hiilineutraali Tampere 2030
Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymä Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta toimii kaupungin ilmasto- ja kiertotaloustyön perustana. Tiekartassa on 397 toimenpidettä, joilla pyritään vähentämään päästöjä ja tehostamaan materiaalien uudelleenkäyttöä. Rakentamisen osalta elinkaariarviointi (LCA) ja hiilijalanjäljen laskenta on integroitu osaksi hankkeita – laskenta tehdään useaan kertaan, aina tarveselvityksestä rakennuksen valmistumiseen saakka.
Laskentaprosessi antaa poliittisille päättäjille ja suunnittelijoille arvokasta tietoa siitä, mistä rakennuksen päästöt syntyvät ja miten niihin voidaan vaikuttaa. One Click LCA on keskeinen työkalu tässä työssä: sen avulla kaupunki tarkastaa laskentojen oikeellisuuden, arkistoi tulokset ja vertaa eri ratkaisuja toisiinsa.
Rakennusosakohtainen analyysi tukee päätöksentekoa
Tampereen kaupunki on laatinut elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaohjeen, joka perustuu Helsingin malliin. Tavoitteena on varmistaa laskentojen vertailukelpoisuus ja luoda valtakunnallisesti yhtenäinen käytäntö. Laskentatulokset kootaan keskitettyyn tietokantaan, jonka avulla voidaan vertailla rakennusosakohtaisia päästöjä ja tunnistaa vähäpäästöisimmät vaihtoehdot.
Rakennusmateriaalien vertailu on keskeinen osa prosessia. Esimerkiksi yläpohjan betonirakenteiden optimointi on tuonut merkittäviä päästövähennyksiä. Koivistonkylän päiväkodissa toteutetun materiaalivertailun tulokset osoittavat:
- Hirsirakenteen hiilijalanjälki on noin 4 kg CO₂e/m²/a pienempi kuin betonilla.
- Hiilikädenjälki on yli 5 kg CO₂e/m²/a suurempi kuin betonilla.
Tampereen hirsipäiväkotien keskimääräinen hiilijalanjälki on 15,05 kg CO₂e/m²/a, mikä on merkittävästi alhaisempi kuin perinteisillä rakennusmateriaaleilla.
"Kun julkinen rakennuttaja haluaa vähentää päästöjä, laskentojen avulla resurssit voidaan kohdentaa sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat."
– Tanja Tyvimaa, Tampereen kaupunki, Erityisasiantuntija, kestävä asuminen ja rakentaminen
Rakennusmateriaalien hiilijalanjälkivertailu
Rakennushankkeissa kerätään tietoa investoinneista, elinkaarikustannuksista ja hiilijalanjäljestä jo varhaisessa vaiheessa. Tampereella on useita esimerkkejä, joissa kalliimpi mutta vähäpäästöisempi vaihtoehto on valittu pitkän aikavälin ilmastohyötyjen vuoksi.
Esimerkiksi betonin, vähähiilisen betonin ja hirsirakenteen päästövertailu näyttää seuraavaa:
Materiaali |
Hiilijalanjälki (kg CO₂e/m²/a) |
A1-A3-vaiheen päästöt (kg CO₂e/m²/a) |
Hiilikädenjälki (kg CO₂e/m²/a) |
Betoni |
18,63 |
7,19 |
-1,69 |
Vähähiilinen betoni |
15,32 |
5,98 |
-1,79 |
Hirsi |
14,66 |
5,46 |
-7,37 |
Näiden vertailujen avulla päätöksentekijät voivat tehdä valintoja, jotka tukevat hiilineutraaliustavoitteita kustannustehokkaasti.
Carbon Designer 3D: Vähennä hiilidioksidipäästöjä jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa välittömien materiaalitietojen avulla. Saat tarkat LCA-arvot käyttämällä vain rakennuksen tyyppiä ja kokoa.
Kiertotalous osaksi rakentamista
Tampereen kiertotaloustavoitteet näkyvät erityisesti Tammelan koulun perusparannuksessa.
Kaavan määräykset edellyttävät, että purkumateriaaleja hyödynnetään tontilla
mahdollisimman laajasti. Tämä vaatii purkumateriaaliselvityksiä, tarkkaa suunnittelua ja
yhteistyötä kaikkien hankkeen osapuolten välillä.
Lisäksi kaupungilla on käynnissä tutkimushankkeita, joiden tavoitteena on kehittää
kiertotalouden huomioimista julkisissa hankkeissa entistä joustavammin. "Kiertotalous vaatii
tarkempaa suunnittelua ja yhteistyötä jo hankkeiden alkuvaiheessa", Tyvimaa huomauttaa.
Valmiina tiukempiin raja-arvoihin
Tampere valmistautuu valtakunnallisiin hiilijalanjäljen raja-arvoihin ja niiden tiukentumiseen. Kaupunki on kerännyt laajasti dataa ja osoittanut, että:
- Julkisen rakentamisen päästöt ovat kohtuullisella tasolla.
- Asuinkerrostalot ovat Helsingin asettaman 16 kg CO₂e/m²/a rajan tasolla.
- Hirsipäiväkotien keskimääräinen hiilijalanjälki on 15,05 kg CO₂e/m²/a.
Tavoitteena on kehittää toimintaa edelleen, jotta päästään entistä kunnianhimoisempiin raja-arvoihin.
Tulevaisuuden ratkaisut rakennusalalle
Tampereen esimerkki osoittaa, että hiilijalanjälkilaskenta, kiertotalousratkaisut ja energiatehokkuus voivat yhdistyä kestäväksi kokonaisuudeksi. One Click LCA:n avulla kaupunki voi vertailla eri kohteita ja vähähiilisen rakentamisen ratkaisuja tehokkaasti.
"Tampere näyttää, että suuret ilmastoteot ovat mahdollisia – ja ne voivat olla myös kustannustehokkaita, kun asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä"
– Tanja Tyvimaa, Tampereen kaupunki, Erityisasiantuntija, kestävä asuminen ja rakentaminen
Hiiliasiantuntijoiden uutiskirje
Alan uutiset ja näkemykset – suoraan sähköpostiisi
Haluatko tietää lisää?
Melina Zacharia • heinäkuuta 17 2024
Jon Moore • heinäkuuta 18 2024
Kim Koivula • helmikuuta 12 2025
Kim Koivula • maaliskuuta 27 2025