Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymä Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta toimii kaupungin ilmasto- ja kiertotaloustyön perustana. Tiekartassa on 397 toimenpidettä, joilla pyritään vähentämään päästöjä ja tehostamaan materiaalien uudelleenkäyttöä. Rakentamisen osalta elinkaariarviointi (LCA) ja hiilijalanjäljen laskenta on integroitu osaksi hankkeita – laskenta tehdään useaan kertaan, aina tarveselvityksestä rakennuksen valmistumiseen saakka.
Laskentaprosessi antaa poliittisille päättäjille ja suunnittelijoille arvokasta tietoa siitä, mistä rakennuksen päästöt syntyvät ja miten niihin voidaan vaikuttaa. One Click LCA on keskeinen työkalu tässä työssä: sen avulla kaupunki tarkastaa laskentojen oikeellisuuden, arkistoi tulokset ja vertaa eri ratkaisuja toisiinsa.
Tampereen kaupunki on laatinut elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaohjeen, joka perustuu Helsingin malliin. Tavoitteena on varmistaa laskentojen vertailukelpoisuus ja luoda valtakunnallisesti yhtenäinen käytäntö. Laskentatulokset kootaan keskitettyyn tietokantaan, jonka avulla voidaan vertailla rakennusosakohtaisia päästöjä ja tunnistaa vähäpäästöisimmät vaihtoehdot.
Rakennusmateriaalien vertailu on keskeinen osa prosessia. Esimerkiksi yläpohjan betonirakenteiden optimointi on tuonut merkittäviä päästövähennyksiä. Koivistonkylän päiväkodissa toteutetun materiaalivertailun tulokset osoittavat:
Tampereen hirsipäiväkotien keskimääräinen hiilijalanjälki on 15,05 kg CO₂e/m²/a, mikä on merkittävästi alhaisempi kuin perinteisillä rakennusmateriaaleilla.
"Kun julkinen rakennuttaja haluaa vähentää päästöjä, laskentojen avulla resurssit voidaan kohdentaa sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat."
– Tanja Tyvimaa, Tampereen kaupunki, Erityisasiantuntija, kestävä asuminen ja rakentaminen
Rakennushankkeissa kerätään tietoa investoinneista, elinkaarikustannuksista ja hiilijalanjäljestä jo varhaisessa vaiheessa. Tampereella on useita esimerkkejä, joissa kalliimpi mutta vähäpäästöisempi vaihtoehto on valittu pitkän aikavälin ilmastohyötyjen vuoksi.
Esimerkiksi betonin, vähähiilisen betonin ja hirsirakenteen päästövertailu näyttää seuraavaa:
| Materiaali |
Hiilijalanjälki (kg CO₂e/m²/a) |
A1-A3-vaiheen päästöt (kg CO₂e/m²/a) |
Hiilikädenjälki (kg CO₂e/m²/a) |
| Betoni |
18,63 |
7,19 |
-1,69 |
| Vähähiilinen betoni |
15,32 |
5,98 |
-1,79 |
| Hirsi |
14,66 |
5,46 |
-7,37 |
Näiden vertailujen avulla päätöksentekijät voivat tehdä valintoja, jotka tukevat hiilineutraaliustavoitteita kustannustehokkaasti.
Tampereen kiertotaloustavoitteet näkyvät erityisesti Tammelan koulun perusparannuksessa.
Kaavan määräykset edellyttävät, että purkumateriaaleja hyödynnetään tontilla
mahdollisimman laajasti. Tämä vaatii purkumateriaaliselvityksiä, tarkkaa suunnittelua ja
yhteistyötä kaikkien hankkeen osapuolten välillä.
Lisäksi kaupungilla on käynnissä tutkimushankkeita, joiden tavoitteena on kehittää
kiertotalouden huomioimista julkisissa hankkeissa entistä joustavammin. "Kiertotalous vaatii
tarkempaa suunnittelua ja yhteistyötä jo hankkeiden alkuvaiheessa", Tyvimaa huomauttaa.
Tampere valmistautuu valtakunnallisiin hiilijalanjäljen raja-arvoihin ja niiden tiukentumiseen. Kaupunki on kerännyt laajasti dataa ja osoittanut, että:
Tavoitteena on kehittää toimintaa edelleen, jotta päästään entistä kunnianhimoisempiin raja-arvoihin.
Tampereen esimerkki osoittaa, että hiilijalanjälkilaskenta, kiertotalousratkaisut ja energiatehokkuus voivat yhdistyä kestäväksi kokonaisuudeksi. One Click LCA:n avulla kaupunki voi vertailla eri kohteita ja vähähiilisen rakentamisen ratkaisuja tehokkaasti.
"Tampere näyttää, että suuret ilmastoteot ovat mahdollisia – ja ne voivat olla myös kustannustehokkaita, kun asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä"
– Tanja Tyvimaa, Tampereen kaupunki, Erityisasiantuntija, kestävä asuminen ja rakentaminen