Rakentamislain muutokset 2026 — mitä ne tarkoittavat ja miten niihin kannattaa valmistautua

Tässä artikkelissa kerromme, mitä vuoden 2026 alussa voimaan tulevat rakentamislain vähähiilisyyssääntelyn muutokset käytännössä tarkoittavat ja miten niihin kannattaa valmistautua. Saat selkeän katsauksen siihen, miten rakennustyyppi vaikuttaa hiilijalanjäljen raja-arvoon, millaisia vaatimuksia ilmastoselvitykselle asetetaan sekä mitä vaikutuksia uudistus tuo rakennusliikkeille, suunnittelijoille ja materiaalivalmistajille.

Lisäksi esittelemme, miten One Click LCA tukee hankkeita ja valmistajia täyttämään uudet vaatimukset sujuvasti: automatisoidut hiilijalanjälkilaskelmat, BIM-integraatiot ja tuoteluettelon hallinta auttavat rakennushankkeita osoittamaan raja-arvojen alittumisen loppukatselmuksessa. Valmistajille puolestaan EPD-generaattori ja Materials Compass -tietokannan näkyvyys tarjoavat keinot varmistaa tuotteiden kilpailukyky kiristyvässä sääntely-ympäristössä.

Miten rakentamislaki muuttuu?

• Hiilijalanjälkilaskenta pakolliseksi 1.1.2026. Velvoite kytketään rakennuslupaan, mutta raja-arvon täyttyminen todennetaan vasta valmistumisvaiheessa.
• Materiaaliseloste → rakennustuoteluettelo. Käytetyt tuotteet dokumentoidaan tarkasti, mikä tukee kiertotaloutta ja jäljitettävyyttä.
• Ilmastoselvitys siirtyy lupavaiheesta loppukatselmukseen. Rakennushankkeelle jo varhaisessa vaiheessa asetettu hiilibudjetti auttaa saavuttamaan tavoitetason.
  
  

Muutokset koskevat vain uudisrakentamista. Korjaukset, muutostyöt, kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen ja laajennukset jäävät rajauksen ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että suuri osa rakennuskannan päästövähennyspotentiaalista jää hyödyntämättä. One Click LCA:n helppokäyttöiset työkalut kannustavat kuitenkin  asettamaan tavoitteita myös säätelyn ulkopuolella.

Tavoitteet, lähtökohdat ja EU-kehys

Uudistuksen ydin on valmistella käyttötarkoitusluokittaiset raja-arvot mm. rivitaloille ja kerrostaloille, toimistoille ja terveyskeskuksille, liiketiloille ja kulttuurirakennuksille, majoitus- ja hoivarakennuksille, oppilaitoksille ja päiväkodeille, liikuntahalleille, sairaaloille sekä >1 000 m² varasto-, liikenne-, uimahalli- ja jäähallirakennuksille. Raja-arvon alittuminen osoitetaan loppukatselmuksen ilmastoselvityksellä.

Rakentamislain 38 § (ilmastoselvitys) ja 38 a § (raja-arvot) luovat vähähiilisyyden olennaisen teknisen vaatimuksen. EU:n uudelleenlaadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) velvoittaa tuomaan raja-arvot koko EU:ssa viimeistään 2030 mennessä. Jäsenvaltioiden on lisäksi esitettävä etenemissuunnitelma uusien rakennusten kokonaislämmitysvaikutuspotentiaalin raja-arvoista 1.1.2027 mennessä; Suomessa tiekartan valmistelu on tarkoitus aloittaa 2025 ja esittää 2030–2050 kiristyvä polku.

Ympäristövaliokunnan mietinnön (YmVM 15/2024 vp) mukaan raja-arvot perustetaan laajaan tietopohjaan ja asetetaan alkuvaiheessa maltilliselle tasolle, jotta siirtymä olisi hallittu. Tämä lähestymistapa tukee sääntelyn käyttöönottoa, mutta ei välttämättä tuo välitöntä hyötyä toimijoille, jotka ovat jo investoineet vähähiilisyyteen.

Valmistelussa tarkastellaan myös kaukolämmön paikallisia päästöjä skenaariolaskennan avulla sidosryhmien kanssa. Tämä on olennaista, sillä lämmitysmuotojen alueelliset erot vaikuttavat suoraan rakennusten elinkaaripäästöihin.

EU-tasolla kehys on tiukentumassa. Energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), rakennustuoteasetus (CPR) ja kestäviä tuotteita koskeva ekosuunnitteluasetus (ESPR) tuovat koko elinkaaren kattavia vaatimuksia, jotka koskevat myös olemassa olevaa rakennuskantaa ja tuotteiden ympäristötietojen saatavuutta. Kansallinen maltillinen linja voidaan näin nähdä vaiheittaisena sopeutumisena laajempaan eurooppalaiseen kehitykseen.

Valmistelun aikataulu

Raja-arvoista keskusteltiin sidosryhmien valmisteluryhmässä syksyn 2024 ajan. Asetusluonnos laadittiin virkatyönä ja oli lausunnolla keväällä 2025 (lausuntoyhteenveto hankesivulla). Raja-arvot tulevat voimaan 1.1.2026.

“Uusien rakennusten hiilijalanjäljille säädettävät raja-arvot ovat tärkeä ja konkreettinen askel rakentamisen päästöjen vähentämiseksi […] raja-arvoja voidaan tasaisin väliajoin kiristää”,

– Sari Multala, Ympäristö- ja ilmastoministeri

Raja-arvojen taso (kgCO₂e/m²/a)

Raja-arvot kiristyvät keskimäärin 1–2 kgCO₂e/m²/a käyttötarkoituksesta riippuen. Sitovat tasot esitetään vuosille 2026–2027 ja 2028→; pidemmälle menevä kiristyminen tehdään vaiheittain.

* Liikerakennus, tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus/-halli, teatteri, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, elokuvateatteri, kirjasto, arkisto, museo, taidegalleria, näyttelyhalli.

Kansainvälinen ja kotimainen vertailu

Raja-arvosääntely on jo käytössä Alankomaissa, Ranskassa ja Tanskassa. Suomessa Helsinki (14 kgCO₂e/m²/a) ja Turku (16 kgCO₂e/m²/a) ovat asettaneet raja-arvot uusille asuinkerrostaloille. Nämä luvut ovat samassa mittakaavassa kuin valtakunnallisesti ehdotetut raja-arvot ja osoittavat kaupunkien sitoutumista vihreän siirtymän edistämiseen.

Valtakunnalliset raja-arvot muodostavat vähimmäistason. Edelläkävijäkaupungit ja tilaajat voivat kuitenkin vaatia tiukempaa ohjausta, mikä mahdollistaa nopeamman siirtymän vähähiiliseen rakentamiseen.

Vaikutukset ja hyödyt

• Vaikuttava ja teknologianeutraali ohjaus: Raja-arvot on todettu neutraaliksi ja vaikuttavaksi tavaksi vähentää elinkaaripäästöjä.
• Useita polkuja alittaa raja-arvo: Kiristyvien energiatehokkuuusvaatimusten rinnalla materiaalien vaikutus kasvaa entisestään. Vähähiiliset ja kierrätetyt materiaalit ovat tehokas tapa vähentää päästöjä.

• Tavoitteena on kustannusneutraalius: Rakennusten elinkaaren vähähiilisyyttä voidaan parantaa ilman merkittävää kustannusnousua. Useat tutkimukset osoittavat, että vähähiilinen rakentaminen on pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavampaa, sillä se pienentää käyttövaiheen energiakustannuksia, vähentää sääntelyriskejä ja parantaa kiinteistön arvoa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä hankkeissa?

• Suunnittelu: Raja-arvon alittuminen varmistetaan jo suunnitteluvaiheessa – muuten riski ylittymisestä kasvaa.
• Toteutus: Alittumista seurataan rakentamisen aikana; loppukatselmuksen ilmastoselvitys perustuu todellisiin, asennettuihin tuotteisiin.
• Seuraus: Jos raja-arvo ylittyy, rakennusta ei voida ottaa käyttöön ilman muutoksia tai poikkeusta.

Ketä rakentamislain muutokset koskevat?

• Rakennusliikkeet ja suunnittelijat: Hiilijalanjälkilaskenta ja tuotetiedon hallinta sisältyvät jokaiseen uuteen hankkeeseen.
• Valmistajat: Ilman ympäristöselosteita (EPD) tuotteiden kilpailukyky heikkenee, koska hankkeissa suositaan tuotteita, joista tiedot ovat vaatimusten mukaiset.
• Kilpailukyky: Tuotetietojen läpinäkyvyys ja luotettavasti todennettu hiilijalanjälki muodostavat jatkossa keskeisen kilpailutekijän sekä julkisissa että yksityisissä rakennushankkeissa.

Miten One Click LCA auttaa

Hankkeille

• Raja-arvojen mukaiset hiilijalanjälkilaskelmat ja automaattinen toteuman vertailu (2026–2027 / 2028→).
• BIM-integraatiot (Revit, Tekla, Archicad) ja rakennustuoteluettelon tuonti → vähemmän manuaalista työtä, parempi jäljitettävyys.
• Skenaariot kaukolämpöön ja energiamuotoihin – mahdollista tarkastella paikallisia päästökertoimia.
• Tarvittavat tulosteet loppukatselmuksen ilmastoselvitykseen.

Valmistajille

• EPD-generaattori (ISO/EN) kaikille tuotteille; One Click LCA:n EPD-generaattorilla voit tuottaa ISO- ja EN-standardien mukaisia ympäristöselosteita kaikille tuotteillesi. Laadunvarmistus ja audit trail kuuluvat prosessiin, mikä takaa läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden myös suurissa tuoteportfoliossa. Huomioi, että Suomessa keskustellaan tällä hetkellä esimerkiksi niin sanotusta “komponentti-EPD”:stä. Valmistajan on syytä suhtautua tähän varauksella, sillä kyseisen kaltaista dokumenttia ei ole tunnustettu Suomen markkinan ulkopuolella eikä se täytä kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja, kuten ISO 14025 ja EN 15804. Kansainvälisesti tunnustetut, kolmannen osapuolen varmentamat ympäristöselosteet (EPD) ovat edelleen ainoa asiakirjatyyppi, joka hyväksytään laajasti niin EU-sääntelyssä (CPR, ESPR) kuin vihreän julkisen hankinnan ja sertifiointien (LEED, BREEAM) yhteydessä.
• API-/järjestelmäintegraatiot → EPD-tuotanto skaalautuu koko portfoliolle.
• Näkyvyys Materials Compass -tietokannassa ja valintaa tukevat valmistajasivut.

Yhteenveto: vähähiilisyys ohjaa kaikkea uudisrakentamista vuodesta 2026 alkaen

Vuonna 2026 voimaan astuvat raja-arvot tekevät vähähiilisyydestä pakollisen osan kaikkea uudisrakentamista. Raja-arvot määrittelevät ylärajan, mutta eivät keinoja sen saavuttamiseen. Tämä jättää yrityksille useita mahdollisia polkuja tavoitteeseen — edellytys on, että kokonaisuus alittaa asetetun rajan.

Ne toimijat, jotka ottavat etumatkaa jo nyt, varmistavat vaatimustenmukaisuuden ajoissa. Samalla ne vahvistavat kilpailuasemaansa markkinoilla, joilla läpinäkyvyys ja luotettava data ohjaavat materiaalivalintoja ja projektien toteutusta.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä rakentamislain 2026 hiilijalanjäljen raja-arvot tarkoittavat käytännössä?
Vuodesta 2026 alkaen uusille rakennuksille asetetaan hiilijalanjäljen ylärajat (kgCO₂e/m²/a). Rakennuksen on alitettava nämä raja-arvot, mikä todennetaan loppukatselmuksessa ilmastoselvityksellä.

Milloin hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi Suomessa?
Hiilijalanjäljen laskenta on pakollista kaikessa uudisrakentamisessa 1.1.2026 alkaen ja kytketään rakennuslupaprosessiin.

Mitä ilmastoselvitys on ja milloin se toimitetaan?
Ilmastoselvitys on loppukatselmuksessa tehtävä raportti, joka osoittaa että rakennuksen todellinen hiilijalanjälki alittaa säädetyn raja-arvon.

Mitä eroa on vanhalla materiaaliselosteella ja uudella rakennustuoteluettelolla?
Rakennustuoteluettelo korvaa materiaaliselosteen. Se sisältää kaikki käytetyt rakennustuotteet ja niiden määrät, mikä parantaa kiertotalouden ja materiaalien jäljitettävyyden mahdollisuuksia.

Keitä rakentamislain 2026 vähähiilisyyssääntely koskee?
Se koskee vain uudisrakentamista. Korjaus- ja muutostyöt sekä laajennukset eivät kuulu hiilijalanjäljen raja-arvojen piiriin.

Mitkä ovat hiilijalanjäljen raja-arvot eri rakennustyypeille?
Esimerkiksi rivitaloille ja kerrostaloille raja-arvo on 16 kgCO₂e/m²/a vuosina 2026–2027 ja kiristyy 14 kgCO₂e/m²/a tasolle 2028 alkaen. Sairaaloille vastaavat luvut ovat 29 ja 28 kgCO₂e/m²/a.

Miten suunnittelijan tai rakennusliikkeen kannattaa valmistautua raja-arvoihin?
Hiilibudjetti on määriteltävä jo suunnitteluvaiheessa ja sen toteutumista on seurattava koko rakennusprosessin ajan, jotta loppukatselmuksessa ei tule yllätyksiä.

Miten hiilijalanjäljen raja-arvojen alittaminen kannattaa käytännössä varmistaa?
Vähähiilisten ja kierrätettyjen materiaalien käyttö, energiatehokkaat ratkaisut ja jatkuva hiilijalanjäljen seuranta suunnittelusta rakentamiseen auttavat alittamaan raja-arvot.

Miten One Click LCA voi auttaa täyttämään rakentamislain 2026 vaatimukset?
One Click LCA tarjoaa automatisoidut hiilijalanjälkilaskelmat, BIM-integraatiot ja rakennustuoteluettelon hallinnan, sekä valmistajille EPD-generaattorin ja Materials Compass -näkyvyyden